Rakas päiväkirjani - monta kertaa on kitarankieleni väreillyt kun viimeksi kirjoitin, mutta elämä ei aina mene nuottien mukaan.
Yleensä olen  rikkonut posliinia, laseja, ruukkuja, betonia ja joskus ihmissuhteita. Nyt pitäisi aloittaa rikkomaan rytmejä. Samalla tunsin läheisyyttä Viivin ja Wagnerin erääseen kitaransoiton tekniikkaan liittyvään arpeggiotekniikasta kertovaan strippiin .
Viime kuukausina olen ihan älyttömän paljon kehittynyt ja päässyt Muron oppikirjan sivulle... hmm. taisi olla about 34. Yksi Elviksen biisin säestys alkaa olla hanskassa tai sanoisinko näppituntumassa. Kahdeksan otetta. Jesh!
Sillä kelpaa elvistellä. Taitaa ko. verbi olla aika ainutlaatuinen maailmassa. 

Saukkolan SekaTavaraKaupan  tiskillä pikkupoikana opin kopioimaan kauppiassedän tyyliä laukkauttamaan sormiani pitkin pöytää etusormi ekana ja pikkusormi vikana. Tratatam - Tratatam. Jossain kaukana tulevaisuudessa siintää hetki, jolloin sitä tehdäänkin päivastoin kitarankieliä pitkin. Pikkusormi ekaks ja viimeisenä index finger - etusormi siis. Ihan omituisia nuo espanjalaisrytmit.